kookospalmu

Kiinankaali-tofukeitto

2012-02-12T10:51:00.002+02:00

Aika hyvää kiinankaali-tofukeittoa tuli, kun maustoi sen vaalealla misolla ja inkiväärillä. Aika paljon sai laittaa molempia, vaaleaa misoa kaksi reilua ruokalusikallista. Keittoon tuli myös pari porkkanaa, valkosipulia, paketti maustamatonta tofua, herkkusieniä ja pari perunaa, ruokalusikallinen seesaminsiemeniä ja loraus seesaminsiemenöljyä. Ja tietysti suolaa.
Perunat olisi voinut hyvin jättää pois ja laittaa vaikka vähän enemmän porkkanaa. Jossain vastaavassa reseptissä oli vielä ituja, joita meillä ei ollut, mutta varmaan sopisivat hyvin.

Helsingissä

2012-02-08T09:50:00.002+02:00

Vanhoissa pikajunissa on mukava tunnelma.

Paljon on viime aikoina ollut reissuja, kaksi Helsingin viikonloppua lyhyen ajan sisällä. Viime viikonlopun visiitti oli niin kiireinen, ettei ehditty edes Lemon Grassissa käydä. Onneksi sentään Silvopleehen ehdittiin, oli taas niin hyvää.

Tulevan viikonlopun olisi tarkoitus olla ihan rauhallinen, koska ensi viikolla olisi taas reissu luvassa. Siitä kun selviän, niin en lähde vähään aikaan minnekään.

Yläkaupunkiin päin

2012-02-01T21:39:00.000+02:00

Sunnuntaikahvilla Coffee Housessa

2012-01-29T19:12:00.000+02:00

Valoisat pakkaset

2012-01-26T10:19:00.001+02:00

Mukavaa, kun sää on joulun jälkeen pysynyt pakkasella. Lumi säilyy maassa ja se on puhtaan valkoista. Tänä talvena ei ole vielä oikein ehtinyt tottua noihin kylmiin ilmoihin ja eilenkin joku -13C tuntui ihan järkyttävän kylmältä. Mitenhän sitä viikonvaihteessa, kun Foreca lupaa Jyväskyläänkin -20C. Pitää kaivaa toppahousut kaapista.

Meidän tämän hetkinen näkymä ei ole kauneimmasta päästä, kun kaivinkone ja kuorma-auto jurmuttavat ikkunan alla. Takapihalla on kuitenkin nättiä, kun pihapuut ja -pensaat ovat paksun lumen peitossa.

Löytö: Lemon grass

2012-01-24T10:51:00.000+02:00

Viikonloppuna maistoin parasta thaimaalaista ruokaa ikinä. Harmillista, että Jyväskylästä matkaa tulee pitkästi, sillä ravintola sijaitsee Helsingin Kalliossa. Lemon Grass -nimisessä ravintolassa riitti asiakkaita sunnuntainakin, pienen ravintolan kaikki pöydät olivat täynnä ja asiakkaita seisoi ovella ja jopa pihalla odottelemassa paikkojen vapautumista. En kyllä ihmettele, ravintolan tunnelma oli lämmin, henkilökunta ystävällistä ja ruokalista pitkä. Syy oli kuitenkin ehdottomasti ruoka, valitsemani kirkas tofukasvisalkukeitto sekä pääruoka, tofua ja kasviksia keltacurrykookoskastikkeessa olivat niin ihania, ettei (Jyväskylän) Banthain antimista voi edes puhua samana päivänä. Lemon Grassissa ei kasvisruokiin (eikä kuulemma paljon muihinkaan ruokiin) laiteta kala- tai osterikastiketta, joka yleensä thaimaalaisissa melkein vakiona. Olen syönyt monet kerrat vastaavia tofucurrykookosmaitokastikkeita, mutta tuossa oli Lemon Grassin versiossa oli jotain, joka teki siitä aivan erityisen maukasta. Alkukeittokin yllätti, yhtäaikaa suolaista ja makeaa, ripaus tuoretta korianteria antamassa raikkautta. Annokset olivat isoja eikä hinta päätä huimannut, kaikki kasvispääruoat 10€.

Vaikka joka kerta Helsingissä ollessani käyn kasvisravintola Silvopleessä syömässä, tälläkin reissulla kahdesti, pakko myöntää, että tänä viikonloppuna Silvoplee jäi toiseksi. Jatkossa täytyy käydä molemmissa. Voi onnellisia helsinkiläisiä, kun heillä on ravintola- ja kahvilatarjonnassa näin paljon valinnanvaraa. Toivotaan, että Jyväskyläänkin aukeaa tulevaisuudessa vähän vaihtelua.

Laiskan kokin falafelit + hummus

2012-01-18T22:53:00.001+02:00

Sokkarin Mestarin Herkussa tuli vastaan tällainen Gluteeniton Maailma -sarja, josta löytyi valmiita kuiva-ainespaketteja mm. gluteenittomiin falafeleihin, kasvispihveihin ja vohveleihin. Nappasin kokeeksi falafel -paketin ja sitä silmällä myös purkillisen suolaveteen säilöttyjä, keitettyjä kikherneitä, vaaleaa leipää ja Ekolon kylmäkaapista De Hobbitin hummusta. Tarkoituksenani oli siis saada aikaan helppo meze -tyyppinen ateria.

Vaikka falafel -ainekset olivat kätevästi yhdessä purkissa, oli se paistaminen aika hidasta puuhaa. Ja oliiviöljyä meni varmaan pari desiä. Uppokeittimellä paistaminen voisi olla fiksumpaa, sillä öljy ei ilmeisesti imeydy ruokaan, jos öljy on riittävän kuumaa. Eli lopputulos voisi olla vähemmän rasvainen, kuin pannulla käristämällä. Vaikea sanoa. Pullat onnistuivat ihan välttävästi, vähän epätasaisen rapeita olivat. Lisäsin taikinaan pilkotun sipulin, kun paketin kyljessä kehuttiin niin tulevan erityisen herkullisia pullia. Ai niin ja jeeraa lisäsin myös, pitäähän sitä falafeleissa olla.

Muistelin, että vuosia sitten yläkaupungissa sijainneessa libanonilaisessa ravintolassa hummus oli tarjoiltu kikherneiden ja oliiviöljyn kanssa ja sitä sitten vähän jäljittelimme. Siitä tuli kyllä hyvää, dippasimme siihen pyöryköitä ja leipää.

Mestarin Herkun ainoita lisäaineettomia vaaleita leipiä olivat Pirjon Pakarin hiivaleivät, sisältäen jauhojen ja veden lisäksi ainoastaan hiivaa ja suolaa. Sillä perusteella sen valitsin. Aika vaikeaa tuntuu olevan löytää leipää ilman nostatusainetta, emulgointiainetta, säilöntäainetta tai sakeuttamisainetta. Esimerkiksi Vaasan Lapin perunarieskan kuvittelisi olevan jonkinlainen (lisäaineeton) perinneleipä, mutta pyh, pitkä lista vaikka mitä aineita.

Ihan maukas kokonaisuus, mutta silti ehkä kuitenkin käännyn jatkossa ravintolafalafelien puoleen. Ei tarvitse sitten kotona haistella sitä rasvankäryäkään, joka tuppaa leijumaan ilmassa vielä pitkään paistamisen jälkeen.

Kyläilijä ja pelailija

2012-01-15T16:55:00.000+02:00

Kyläilijä on silkkiterrieri Ville ja pelailija niin Skyrimin pauloissa, ettei ensin huomannut tulevansa kuvatuksi. Hän onkin meistä lunkimpi kameran edessä, minä lähden toiseen suuntaan, kun kamera otetaan esille. Kuvaajana on mukavampaa.

Ville on ollut meillä nyt viikon taas hoidossa, kun porukat on reissussa. Hienosti ollaan pärjätty, mitä nyt muutamat pissit on löytynyt lattialta.

www.vegetukku.fi

2012-01-12T11:44:00.002+02:00

Tilattiin alkuviikosta ensimmäisen kerran Vegetukku -nettikaupasta. D-vitamiinit loppuivat meiltä jo pari viikkoa sitten ja googlaamalla huomasin Vegetukussa myytävän aika edullisia 50 mikrogramman d-vitamiinitabletteja. Tohtori Toloseltakin löytyy 50μg d-vitamiini, mutta Tolosen kapseleissa on käytetty liivatetta, joka vähän etoo.

Tietysti sitä sitten, "kerran kun nyt tilataan", innostuttiin lisäämään oheen vähän muutakin, vähemmän oleellisia juttuja, kuten mansikka-, vadelma- ja mustaherukkakarkkeja ja vaahtokarkkeja. Ja herneproteiinia, joka ei tosin ole tulossa minun käyttööni. Saatiin muutama kaverikin mukaan tilaukseen ja summa kohosi yli sadan euron, jolloin ei tullut postikuluja. Toivottavasti paketti saapuu pian.

Olisiko se tauko nyt sitten siinä

2012-01-11T19:41:00.001+02:00

En tiedä mikä motivaation puutos oikein iski. Ehkä se oli joku juttu, joka iskee joulun jälkeen. Kun on ensin kuukauden vouhottanut ja sitten se on kahdessa päivässä ohi. Ihana joulu kyllä oli, siinä ei ole valittamista, mutta kohtuuttoman nopeasti se hujahtaa järjestämisen vaivaan nähden.

Sisustamisen saralla en ole paljon puuhastellut viime aikoina, olen tämän hetkiseen tilanteeseen aika tyytyväinen. Yhdistetty vessakylppärikodinhoitohuone (=vessa, suihkunurkka ja pesukone 3m2 -kokoisella alueella) tietysti on edelleen ihan karsea, pahentunut vielä viime aikoina. Ensin se oli vain ahdas sekä ankean valkoisilla kaakeleilla ja peruspeilikaapilla varustettu. Nyt peilikaapin valoa suojaava muovikupu on hajonnut ja pyyhekoukuista on osa katkennut. Kuitenkin näkisin positiivisena asiana, että meidän 66 neliöstä olen tyytymätön vain kolmeen. Kaakeliremontti vain tuntuu niiin hankalalta ja kalliilta asialta, varsinkaan kun ei osaa itse tehdä mitään. Jos jossain vaiheessa saisi hankituksi uuden peilikaapin ja pyyhekoukut, niin se olisi jo edistystä.

Esimerkiksi tämän 75 000€:n maton päällä
ei uskaltaisi syödä sipsejä.

Jokunen päivä sitten sain idean, että haluan olkkariin kaksi räsymattoa tuon ruskean paperinarumaton tilalle. Tähän asti olen haaveillut sellaisesta punertavasta itämaisesta matosta, mutta ne ovat aivan sairaan kalliita! Uskaltaisiko sellaisella parin tonnin matolla sitten edes kävellä. Upeita (ja kalliita) itämaisia mattoja löytyy mm. täältä. Räsymatot on helppoja, kun ne on kevyitä kantaa tuuletuspartsille ja ne voi vain laittaa pesukoneeseen, jos niille tippuu jotain.

Aattoaurinko

2011-12-20T21:46:00.000+02:00

Onhan tämän nyt aika mälsää.

Joulukukka

2011-12-15T21:16:00.001+02:00

Ostan yleensä kukkia joko Puistokadun kukkakaupasta, Sokkarilta tai Jyväskeskuksen kukkakaupasta. Tai sitten haen Citymarketista halpoja (mutta kauniita) reilun kaupan ruusuja. Nyt alkuviikosta olin vailla joulutähteä ja päätin sillä kertaa suunnata Puistokadun kukkakauppaan. 'Kääks' ajattelin, kun näin kukkien hinnat, joulutähdet 15€/20€. Edellisenä päivänä olimme katselleet K-kaupan Pirkka -joulutähtiä, 6,90€. Mietin kehtaisiko liikkeestä poistua saman tien. Sitten ajattelin asiaa siltä kannalta, että mieluummin tuen tällaista yksityisyrittäjää, kuin Keskoa. Sitä paitsi oli se viidentoista euron tähti sentään paljon upeampi ilmestys kuin se Pirkan halvempi versio, siinä on sen varsinaisen kukan juurella vielä ainakin kuusi pientä kukkaa. Ne kahdenkympin joulutähdet olivat sitten aivan valtavia, meidän olkkarin pöytä näyttäisi pieneltä sellaisen alla.

Laitoin joulutähden ikkunalaudalle vain saadakseni kuvaan paremmin valoa. Muuten sitä ei kannata ikkunalaudalla pitää, sillä se ei siedä yhtään vetoa, eikä kukkakaupan tädin mukaan sitä saa kastellakaan kylmällä vedellä.

Joulukuun blogikriisi

2011-12-12T21:20:00.001+02:00

Äiti toivoi lahjaksi smoothie-aineksia, sen voi paljastaa.

Tapaan tehdä asiat aika perusteellisesti, ainakin ne joihin viitsin ryhtyä. Vaikka joka joulu päätän etten "tänä jouluna osta kenellekään juuri mitään", päädyn ostamaan kaikille jotain. Mutta en tee siitä stressiä, lahjojen osto on ehkä parasta joulukuussa. Se että saa miettiä sille ydinporukalle jotain kivaa pientä. Ei mitään krääsää silti, jotain tarpeellista käyttöjuttua tai jotain syötävää.

Blogikriisi on kyseessä siksi, että joulukuun aikaan mietin lähinnä joululahjoja ja koska kaikki, joille ostan lahjoja, seuraavat tätä blogia (vaikka eivät mitään ikinä kommentoi), en voi kirjoittaa niistä mitään. Ei se aikuisten kesken tietenkään enää niin nuukaa ole, että lahjat pysyvät salassa ja monet ihan sovitaan yhdessä, mutta jos on jotain spesiaali keksinyt, niitä ei sitä sitten halua etukäteen kertoa. Toisin sanoen joulukuussa minulla ei ole mitään kirjoitettavaa, kun en voi lahjoista kirjoittaa.

Huh, kuulostaapa materialistiselta. Ei se ihan niin vakavaa kuitenkaan ole. Minusta jouluna pitää tehdä niin kuin hyvältä tuntuu, jos lahjat stressaavat, niin sitten niitä kannattaa välttää.

Meillä joka joulu on oikeastaan sama kuvio. Äiti sanoo, että tänä jouluna ei osteta lahjoja kuin siskon lapsille ja nekin on niin vanhoja, ettei ne tarvitse paljon mitään, syödään vain hyvin. Minä aina komppaan, että joo ei minuakaan kiinnosta, syödään vaan. Silti se menee kuitenkin aina samaa rataa, eli kaikki saa ainakin pari pakettia. Sanoinkin äitille, että ehkä se, että päättää olla ostamatta, motivoi hankkimaan jotain, kun ei ole "pakko".

Kerron sitten aaton jälkeen, mikä oli meidän uusi joululahjaidea, joita me ostettiin lopulta kolme..

Ensimmäinen luukku auki

2011-12-01T10:36:00.001+02:00

Ja joulutähti ikkunaan, vaikka ulkona näkyy nurmikko.

Rauhallisen aamun puuro

2011-11-30T10:33:00.001+02:00

Parasta maistamaani kaurapuuroa syntyy Kumpusen Viljan hiutaleista. Ne eivät sovi kuitenkaan hätäisille, eivätkä aamuvuoroon meneville, sillä keittoaika on 20 minuuttia. Lopputuloskin on sitten aivan eri maata kuin kolmen minuutin mikropuuroissa, isot hiutaleet säilyttävät muotonsa keitettäessakin, eivätkä muutu sellaiseksi mössöksi niin kuin tavalliset, esikypsennetyt hiutaleet. Itse tykkään laittaa puuroon banaanin tai pakastestemarjoja ja pähkinöitä. Ja vettä laitan vähän, niin että puurosta tulee melkein haarukoitavaa.

Marimekko -herkkuja

2011-11-25T11:00:00.000+02:00

Kävin vähän aikaa sitten pyörähtämässä Marimekossa ja hämmästyin miten paljon kaikkea ihanaa siellä oli. Tuntuu, että Marimekosta on ikään kuin varkain tullut sellainen kauppa, jossa voisi pyöriä ja ihastella vaikka kuinka pitkään. Vai onko se vain nyt tämä syksy ja talvi, kun on sellaisia sävyjä ja printtejä, jotka miellyttävät silmää, en tiedä.

Tämän Hennika -sarjan syvänsinistä teekannua harkitsin vakavasti toivovani joulupukilta. Ihana oliivinvihreä kansi ja puinen kahva. Sisällä sellainen irroitettava keraaminen teesihti. Tarkemmin asiaa pohdittuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että me emme tarvitse teekannua, meillä on sellainen tavallinen metallinen teepannu ja pärjäämme sillä mainiosti.

No, entäs sitten nämä Musta Ruusu -lakanat? En ole aikoihin nähnyt kauniimpia lakanoita. Kerrassaan herkulliset hehkuvat värit. Mutta silti, yhden pussilakanasetin hinta 72€! 50 euroa on ihan maksimi, jonka suostuisin (jupisten) lakanoista maksamaan. Laadukkaat tietysti ovat ja kestävät ikuisesti, mutta ainakaan minä en ole saanut yksiäkään lakanoita kymmenessä vuodessa kulutettua puhki, tuskin edes kulumaan. Kuinka hirveän laadukkaat lakanoiden edes kannattaa olla? Ehkä minulla on sitten käynyt flaksi, kun joskus 2000 -luvun alussa ostetut halpispussilakanatkin ovat vielä moitteettomassa kunnossa.

Hennika -sarjan kahvikuppi, aah. Osasin kyllä tehdä sellaiset mielikuvamarkkinoinnit omassa päässäni, kun kuvittelin kaatavani teetä ihanasta sinisestä teekannusta tähän oranssiraitaiseen mukiin ja istuvani risti-istunnassa olohuoneen lattialla pidellen kaksin käsin kiinni höyryävästä mukista. Sitten onneksi onnistuin herättämään itseni (ennen kuin oli liian myöhäistä) ajatuksella, että "me ei tarvita oikeasti enää yhtään teekannua ja -kuppia." Ja sitä paitsi me kuitenkin lopulta käytetään vain niitä Ikean 0,90€ maksavia laseja, kun ne on niin kätevän isoja ja tee näyttää niissä niin nätiltä.

Chai + rooibos

2011-11-24T10:37:00.001+02:00

Talven tullessa ja joulun lähestyessä alkaa tehdä mieli chaita. Coffee Housessakin on muutamana iltana ollut haudutettua chai -teenä. Venäjän kielellä tee on чай (tshai) ja ennen Suomessakin kutsuttiin teetä kuin teetä tsaikaksi. Nykyään chailla tarkoitetaan intialaisittain maustettua teetä, jossa pohjana on yleensä musta tee. Vihreää chaita löytyy ainakin Clipperiltä ja Yogilta ja Yogilla on lisäksi oma chai -maustesekoituksensa, joissa ei ole teelehtiä lainkaan.

Aiemmin en ole chai -maustettuun rooibokseen törmännyt. Kofeiiniherkkänä (=valvottuja öitä kokeneena) iloitsen kofeiinittomasta chai -vaihtoehdosta, joka on bonuksena vielä irtoteetä. Hintaa purkilla on huikeat 12,90€, mutta voin sanoa, että se on myös täyttä tavaraa ja aromit ovat mahtavat. En meinannut saada nenääni irti purkista, kun sen avasin. Maustepippurit ja neilikat ovat kokonaisia. Mukia kohti laitetaan teelusikallinen purua ja samasta lusikallisesta riittää makua 2-4 kuppiin. Sekaan vain loraus soijamaitoa ja palmusokeria fiiliksen mukaan. Parasta juomaa joulufiiliksen etsiskelyyn.

Yona Jyväskylässä

2011-11-17T12:00:00.000+02:00

Kukka vain

2011-11-16T18:57:00.001+02:00

Iltajuoma

2011-11-12T12:00:00.000+02:00

Netissä on paljon ristiriitaista tietoa kamomillasta, esimerkiksi Hyvä Terveys -lehden lääkäri lyttää täysin kamomillan positiiviset vaikutukset unen saantiin, kun taas useat käyttäjät kertovat löytäneensä kamomillateestä apua uniongelmiinsa. En tiedä onko kyseessä sitten ennemminkin usko kamomillan vaikutukseen kuin itse vaikutus, mutta itse ainakin olen huonounisena usein litkinyt kamomillaa iltateenä ja se on tuntunut auttavan. Useat lähteet kertovat yrtin mm. helpottavan monenlaisia vatsaoireita, lieneekö se sitten rauhoittavan uskomuksen taustalla. Kamomilla on kuitenkin turvallista iltajuomista, sillä mitään virkistäviä ominaisuuksia sillä ei ainakaan ole.

Fidassa astiat -30%

2011-11-11T21:00:00.001+02:00

Tänään kun oli vapaapäivä, pyörähdimme vähän kaupungilla tai kaupungin reunamilla, ihan kävelykadulle asti ei astuttu. Kävimme mm. uudessa (?) kahvilassa, joka on Rajakadulla Lyseota vastapäätä, joku Hägglund, Häggström.. Häggman! On se saattanut siinä jo jonkin aikaa olla, mutta nopealla silmäyksellä logosta ja näyteikkunasta muutenkin tulee mieleen lähinnä joku vakuutusyhtiö, niin ei sitten ole tajunnut poiketa sisään. Kahvila on nettisivujen mukaan perheyritys, mutta kodikkuudesta ei silti voida puhua. Jotenkin virastomaisen kolkko sisustus. Hassua se, että kahvilan yhdellä seinällä on paljon kirjoja ja lehtiä ja silti paikka ei tunnu sellaiselta minne jäädään yhtään pidemmäksi aikaa kuin mikä kahvikupillisen juomiseen menee. Itse kahvi oli ihan okei, samaten leivos, eli jos kahvilan tunnelmalla ei ole niin väliä, niin sitten voi tykätäkin.

Lähetyskirppari Fidassa oli kaikki astiat -30%. En todellakaan tarvitse mitään astioita (kaikki kaapit pursuaa niitä), mutta jos tarvitsisin, nyt niitä saisi halvalla ja Fidassa on vielä aika hyvä valikoima kaikenlaisia kippoja.

Punaista ja keltaista

2011-11-10T18:00:00.000+02:00

Soi päässä koko eilisen päivän

2011-11-10T09:00:00.000+02:00

Kaunis laulu Yonan viimeisimmältä albumilta.

Kalapuikkoja ja savutofua

2011-11-09T12:00:00.000+02:00

Mielenkiintoinen tuttavuus on tofu-kalapuikot, jotka ovat jo jääkaapissa odottamassa. Teimme eilen kaksi vuoallista kaalilaatikkoa, joten kalikset joutuvat vielä vähän aikaa odottamaan. Vanhana kalapuikkofanina odotan innolla, kuinka aitoon fiilikseen näillä päästään.

Se De Hobbitin savutofu josta olen aiemmin puhunut on paketiltaan tämän näköinen. Hintaa sillä on muistaakseni 3,40€. Oikein maukas pehmeähkö tofu, ei niin suolainen kun Soyan tofu. Vaihtelun vuoksi olen syönyt näitä viime aikoina, leivän päällä ja ihan pelkiltäänkin.

Cafe gopal -Tampere

2011-11-07T18:06:00.001+02:00

Teatteria ja kasvisruokaa

2011-11-06T20:05:00.000+02:00

Katri Helenan "keikka" osoittautuikin Katri Helenan elämänkertamusikaaliksi. En ilmeisesti ihan hirveän skarpisti kuunnellut, kun äiti siitä kertoi. Yllätys oli kuitenkin ehdottomasti positiivinen, sillä esitys oli oikein hyvä, koskettavakin ja oli hienoa katsoa ja kuunnella niin huikean ammattitaitoisia laulajia ja tanssijoita. Kuvia en ottanut ja musikaalin alussa sanottiinkin, että "esityksen kaikenlainen taltioiminen on kielletty". Joku mies taaemmalla penkkirivillä sanoi kaverilleen, että "ei siis saa muistaa pätkääkään esityksestä". Fingerpori -ainesta.

Tampereen kasvisravintola Gopal ja sen ruoat olivat aivan ihania. Tarkalleen ottaen olimme Gopal Cafessa, joka on pienempi kuin varsinainen Gopal -ravintola, jossa oli tuona viikonloppua joku Jazz -brunssi, eikä sinne olisi saanut noin isolle porukalle pöytävarausta. Tuo Cafe oli sitten meille varattu. Paikassa oli ihana lämmin tunnelma, vihreiksi maalatut seinät, kynttilälyhtyjä, viherkasveja ja vanhoja eriparisia pöytiä ja tuoleja. Vesi oli tarjolla vihreissä lasipulloissa ja kahvipöydästä löytyi Yogi -teetä ja tavallisen kahvin lisäksi vaniljakahvia. Harmittaa kun Jyväskylässä ei ole mitään lähellekään samantyylisiä paikkoja. Kolkkoja ketjukahviloita pääasiassa. Kyllä sitä Coffee Housessakin on mukava välillä käydä, mutta tuntuu se aika ankealta tuollaisen jälkeen. Luulisi, että tuollaisella paikalla riittäisi asiakkaita täälläkin, Jyväskylässä on kuitenkin paljon opiskelijoita, jotka voisivat innostua.

Reissuviikonloppu

2011-11-03T10:49:00.002+02:00

Huomenna lähdetään jo aamupäivästä äidin kanssa junalla Helsinkiin, jossa ollaan lauantaihin asti. Lauantaina olisi tarkoitus sitten hurauttaa junalla työpaikan pikkujouluihin Tampereelle. Vähän tavallista vilkkaampi viikonloppu siis tulossa.

Perjantaina aion viedä äipän ainakin Silvopleehen syömään ja siitä ehkä kahville tien toiselle puolelle kahvila Rytmiin. Ja metrolla ajattelin että kuljetaan, kun olen niitä oppinut käyttämään. Iltaohjelman tarjoaakin sitten äiti, kun on varannut meille liput Katri-Helenan konserttiin. Ei ehkä ihan ensimmäisenä itsellä tulisi mieleen, varsinkin kun perjantaina olisi samaan aikaan dub-konkari Mad Professor Tampereen Jazz Happeningissä. Mutta varmasti tulee silti mukava ilta. Mieluummin Katri-Helena kuin vaikka Kari Tapio! No joo, lähtisin mä kyllä sitäkin katsomaan jos äiti pyytäisi, se nyt kuitenkin on ensisijaisesti sellaista yhdessä tekemistä. Lisäys: Kari Tapio ei tosiaan olekaan enää maisemissa, kuten kaveri tuossa muistutti.

Lauantaina olisi sitten työkavereiden kanssa lounas Gopalissa, joka vaikuttaa ihanalta ravintolalta ja illalla Jazz Happenigissä jonkun artistin keikka, jota en nyt muista. Joku nuori mies. Stefan Pasborg, löytyihän se kun googlaili.

Savutofua

2011-10-27T17:08:00.000+03:00

Vianan kova savutofu

Olen maistellut viime aikoina kahta uutta Ekolon savutofua, Vianan real smoked tofua ja De Hobbitin savutofua. De Hobbitin savutofusta en löydä millään kuvaa, pitää vielä tarkistaa oliko se varmasti sen merkki. Lisäys: Oli se. Aiemmin kun etsin, löysin ne upeat Tolkienin Hobitti -maalaukset ja nyt kun syötin Googleen tofu ja rauch (=savu), niin löytyi yllä oleva kuva. Kaunis sekin. Taiteilijan nimi on Rauch.

Soyan perinteinen semikova savutofu

Noista kolmesta lempparein on silti tuo perinteinen Soyan tofu, koska se on suolaisin ja tykkään suolaisesta. Kaikki nämä kolme ovat hauskan erityyppisiä, se Hobbitin tofu on sellaista tosi pehmeää ja märkää, tuo Soyan tofu on sellaista aika kiinteää ja Vianan savutofu on tosi kovaa ja kuivaa. Sopivat varmaan vähän erityyppisiin resepteihin. Ja voin suositella noita kahta lämpimästi, jos ei ole niin suolaisen perään kuin minä. Kaikissa kolmessa on tosi herkullinen savun maku.

Frutti di mare -tempehpiirakka

2011-10-24T21:38:00.000+03:00

Tehtiin nyt illalla lohipiirakkaa siitä savutempehistä, jota viime viikolla ostin. Lopputulos oli se, että pohja oli huono, mutta täytteet todella hyvät. Elikkäs pohjan ohjetta en viitsi laittaa, koska siitä tuli aivan kivikova, mutta täytteet sen sijaan olivat nämä:

savutempehiä vähän vajaa paketillinen (pkt = 170g)
melkein kokonainen purjo
kuivattua tilliä pari ruokalusikallista
soijakermaa 2,5dl + loraus soijamaitoa, kun tuntui vähän kuivakkaalta
valkopippuria
suolaa
tempehin marinoimiseen avokadoöljyä ja suolaa
Tofutti -soijajuustoraastetta ehkä reilu desi

Kuutioin tempehit ja pyörittelin avokadoöljyssä ja sirottelin aika reilusti suolaa päälle. Ainakin tuo tempeh, mitä ostin, oli suoraan paketista otettuna aika suolatonta ja vähän kuivakkaa, joten ajattelin siitä tulevan lohimaisempaa lisäämällä vähän öljyä ja suolaa. Varmaan mikä tahansa mieto öljy sopisi, meillä nyt sattui olemaan tuota avokadoöljyä, joka tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin kookos- tai oliiviöljy.

Tällä välin piirakkapohja oli itsekseen uunissa 220C:ssa kymmenen minuuttia.

Esikypsennetylle piirakkapohjalle ensin öljyiset tempehpalat, siihen päälle purjotillimaustekermasekoitus ja päälimmäiseksi soijajuustoraaste. Uuniin puoleksi tunniksi.

Ensi kerralla pitää etsiä joku vähemmän rukiinen piirakkapohja, jota lopputulokesta ei tule ihan näin rapsakka. Täytteisiin ei tarvitse tehdä muutosta, ne olivat hyvät näin. Piirakan nimeksi tuli frutti di mare, koska savutempeh oli niin jännän makuista, että maistui kuin piirakassa olisi ollut savulohen lisäksi katkarapuja. Aika hauska tuttavuus. Eikä edes mikään hirveän kallis, olisiko ollut viiden euron tietämillä tuo tempehpötkö. Lisäys: Se olikin 3.90€.

Aamulla paistoi aurinko ihanasti

2011-10-23T20:08:00.000+03:00

Hobittiherkut

2011-10-19T20:51:00.000+03:00

Ekolossa on uusia De Hobbit -merkkisiä luomukasvisvalmisteita, tofuja, seitania, tempehiä, levitteitä ja dippejä. Olen ehtinyt maistaa kolmea levitettä, savutofua ja savustettua tempehiä. Tempeh ei välttämättä kovin monille sano mitään, sillä se on vähän harvinaisempi soijavalmiste. Tofu tehdään jauhetuista soijapavuista ja tempeh tehdään kokonaisista soijapavuista. Näin ollen tempeh on kuulemma ravintorikkaampaa kuin tofu. Tempehissä on jännä vähän sellainen hapan maku. Seitan oli sitä vehnägluteenijauhoista tehtyä lihamaista juttua.

Ne kolme levitettä joita olen maistanut (punainen tofupesto, parsakaali ja munakoiso) ovat kaikki olleet aivan ihania. Olen laittanut niitä leivän päälle ja kokeillut keitettyjen perunoiden kanssa. Tosi hyvää. Sopisivat taatusti uuniperunoihin tai tuorejuustoa korvaamaan patongin päälle tai suolaisiin piirakoihin. De Hobbitin savutofu oli miedomman makuista ja vähemmän suolaista kuin se tavallinen Soya -savutofu, jota yleensä käytän. Se on myös pehmeämpää, mutta sitä pystyy kuitenkin siivuttamaan. De Hobbitin savutofussa minua miellytti se, että savun maku oli peräisin "puuhakkeesta", kun Soyan savutofussa on käytetty savuaromia.

Savustettu tempeh oli sitten vähän erikoisempi tuttavuus, sillä olin syönyt tempehiä ainoastaan kerran aiemmin Silvopleessä Helsingissä. En laittaisi savutempehiä välttämättä pelkiltään leivän päälle, sen verran voimakas savun maku on. Ajattelin kokeilla jonkinlaista tempeh"lohi"piirakkaa, sillä savun maku oli mielestäni täsmälleen sama kuin savulohessa. Siitä postaus myöhemmin, jos siitä tulee jotain julkaisemisen arvoista.

Googlaamalla De Hobbitista löytää aika nihkeästi tietoa, firman omat nettisivutkin ovat aika köyhät ja huonosti toimivat. Kuvahaulla löytyi yksi riittävän suuri (mutta ankea) kuva tempeh-paketista, loput olivat Tolkienin taiteilemia Hobitti -kirjan kuvituksia.

Supernettiä odotellessa

2011-10-14T10:06:00.000+03:00

Meidän taloyhtiössä on oikein kunnostauduttu noissa nettiasioissa. Vaikka talo itsessään on vanha kuin saapas, ainakin Jyväskylän mittapuulla (vm.1939), niin nettitekniikasta on pidetty huolta. Jokunen vuosi sitten kaikkiin asuntoihin vedettiin valokuitukaapelit, joka lienee hyvä asia, en niin noiden kaapeleiden päälle ymmärrä. Silloin mekin jätettiin naapurin netin lainaaminen ja tilattiin oma 24-meganen yhteys. Nyt tänä syksynä taloyhtiö teki jonkun sopimuksen Soneran kanssa ja ne veti taas uudet kaapelit, joiden takia nopeuden pitäisi ensi viikolla nousta 100 megaan! Jos ei postaukset sitten ala luistaa, niin on ihme.

I ♥ kaalipallot

2011-10-13T22:37:00.000+03:00

Pienet ruusukaalit ovat ihana lisuke, kun niistä kuorii pari ulointa lehteä pois, leikkaa kannan ja keittää viisi minuuttia kasvisliemessä. Eilen tein ensimmäisen kerran ja tänään jo uudestaan. Pelkkä suola keitinvedessä saattaisi olla vielä parempi, sillä kaalipallot eivät kaipaa mitään muita makuja. Voisi kokeilla niin seuraavalla kerralla (=huomenna?).

Pannari perfetto

2011-10-12T21:16:00.000+03:00

Tänään tehtiin taas omenapannaria, joka onnistui todella hyvin, vaikka vähän unohtuikin uuniin. Ainekset olivat tällä kertaa nämä:

4dl täysjyväspeltjauhoja (hyvä valinta!)
0,5dl palmusokeria
3tl leivinjauhoja
omenaa pieniksi pilkottuna
suolaa muutama rouhaisu myllystä
3dl vichyä
2dl soijakermaa
0,5dl kookosöljyä
1,5rkl omenaviinietikkaa
1tl kardemummaa
pari hyppysellistä aitoa vaniljaa

1. Kuivat ainekset sekaisin. 2. Loput ainekset vispataan joukkoon. 3. Uunipellille ja 175C -uuniin puoleksi tunniksi. 4. Vaahterasiirappia ja Ingmanin Tofuline vaniljajäätelöpallo päälle. Tosi hyvää, nam.

Omenaralli

2011-10-11T20:58:00.000+03:00

Lisättiin taikinan joukkoon kaksi pilkottua omenaa ja korvattiin 1dl vehnäjauhoista ruisjauhoilla.

Olin jo ehtinyt harmitella tämän syksyn vähäistä omenasatoa, kunnes eilen saimme kaverilta jättilaatikollisen omenia. Kaveri oli saanut ne joltain tutultaan, eikä saanut kuulemma minnekään mahtumaan, kun omakin omenapuu teki niin paljon omenia, ettei niitäkään ehtinyt syödä sitä vauhtia mitä ne menivät huonoksi. Minähän ne otin vastaan ilomielin. Illalla sitten hoksasin, että vitsi, niitähän on hirveesti, ei ne mahdu edes jääkaappiin.

Meillä olisi kyllä sellainen kylmä maakellari tässä taloyhtiössä, mutta se on autotien puolella ja täynnä mustaa tiepölyä, jota ilmastointikanavasta tunkee. Ei sinne viitsi mitään syötävää viedä.

Jotainhan niistä piti siis keksiä. Eilen sitten syötiin niitä ihan pelkiltään ja tehtiin hilloa ja omenapannaria. Tänä aamuna omenasmoothieta ja nyt on jäähtymässä uusi satsi hilloa. Naapurille annettiin pussillinen. Huomenna varmaan taas omenasmoothieta aamupalaksi ja jos vaikka saisi kaverin houkuteltua kahvilan sijasta meille, niin voisi tehdä taas omenapannaria. Käytettiin eilen Vegaanin kotiruokakirjan pannarireseptiä (kuvassa), jota vähän fiksattiin korvaamalla osa vehnäjauhoista ruisjauhoilla ja lisäämällä takinan sekaan kaksi pieniksi pilkottua omenaa. Harmi ettei ollut jätskiä, se olisi sopinut niin hyvin vaahterasiirapin kanssa.

Kookosmaitoon ei kyllästy ikinä

2011-10-10T17:25:00.001+03:00

Me syötiin viime viikolla monta päivää linssikeittoa, jota piti tulla ihan sellainen tavallinen annos, joka aina tehdään. No sitä tulikin sitten vähän enemmän, kun jostain syystä sekoilin oikein kunnolla ja laitoin riisiä 0,5dl sijasta 0,5l.. Siitä tuli lopulta sellaista linssirisottoa, piti vaan ensin lisätä vettä varmaan puolitoista litraa. Hyvää se silti oli.

Kun viimeisetkin linssikeitot oli vihdoin saatu syötyä, tein pikaisen kukkakaalikookoscurryn, kun kukkakaali näytti siltä, että se menee seuraavana roskikseen. Me tehdään tällaisia kookoscurreja aika usein, vähän vaan vaihdellaan aineksia. Tällä kertaa se maistui jotenkin erityisen hyvältä, melkeinpä ihanalta. En tiedä minkä ansiota se oli, mutta resepti kuului näin:

kukkakaali
iso porkkana
iso sipuli
pari valkosipulin kynttä
purkki kookosmaitoa
kookosöljyä
currya
garam masalaa
mortteliin jeeraa, korianteria ja kuminaa
puolikas chili (tai miten tykkää)
suolaa
muutama peruna
pari porkkanaa
bataatti.

Paistele silputtu sipuli, porkkanapalaset ja mausteet kookosöljyssä. Lisää kookosmaito ja anna kiehua sen aikaa, että porkkanat vähän pehmenee. Lisää kukkakaali ja anna hautua aika kauan, kukkakaali saa mennä ihan pehmeäksi. Keitä lisäkkeeksi muutama peruna, pari porkkanaa ja bataatti. Makea bataatti sopii kastikkeen kanssa ihanasti varsinkin jos rouhii myllystä vähän suolaa päälle.

Keitä perunat, porkkanat ja bataatti kuorineen, niin ne säilyttää ihanan makunsa. Kuvassa on gluteenitonta pastaa, koska tajusin ottaa kuvan vasta kun bataatit sun muut oli jo syöty!

terre d'Oc

2011-10-08T12:00:00.000+03:00

Näitä teitä ostaisi jo pelkän purkin takia, vaikka sisältö olisi mitä. On ne kuitenkin luomua, että varmaan ihan laadukasta tavaraa. Ei vaan taida Jyväskylästä saada mistään.

Matkamuisto

2011-10-07T20:46:00.000+03:00

Reissusta löytyi tällainen kurpitsalamppu. Näitä siellä olikin joka lähtöön, kaikissa väreissä. Tästä minä tykkäsin ja ostin sen 28 eurolla, joka oli ihan kohtalainen summa tekemiseen vaadittuun vaivaan nähden. Ei tuollaisissa turistikohteissa hirveästi ole mitään ostettavaa, tai siis ostettavaahan ne on täynnä, mutta jos ei halua feikkivuittonia niin sitten ei hirveästi. Ostin tämän lampun lisäksi kolme teepussinaluskuppia ja pussillisen laakerinlehtiä. Niin ja jääkaappimagneetin.

Kulkukissa

2011-10-06T10:33:00.000+03:00

Frantsilasta vielä

2011-10-04T10:39:00.000+03:00

Frantsilan reissu oli niin lähellä sitä ulkomaan reissua, että se vähän jäi siihen pakkaamisen jalkoihin, hätäisesti julkaisin muutaman kuvan. Frantsilassa oli siis perjantaina 16.9. sellainen koulutuspäivä, jossa teemana oli ikääntyminen, mutta jossa esiteltiin silti laajalti kaikenlaisia Frantsilan tuotteita. Koulutuspaikkana oli Frantsilan Hyvän Olon Keskus, jossa Frantsilan perustaja Virpi Raipala-Cormier kertoi yrityksen historiasta, tuotteista ja yrteistä yleensä. Päivä aloitettiin pienellä aamupalalla, välissä syötiin ihana kasvislounas ja lopuksi oli kahvi. Pitkin päivää litkittiin yrttiteetä.

Tunnelma Frantsilassa oli ihanan rauhallinen, vaikka porukkaa oli aika paljon. Sen ehkä sai aikaan se vanha sali jossa istuttiin, vanhoilla tuoleilla vanhojen pöytien ääressä. Ei ollut Powerpoint -esityksiä, Virpi näytti vanhoja kunnon dioja.

Sen verran hienosti Frantsilan tuotteista kerrottiin, että oikein alkoi ihmetellä miten sitä onkaan pärjännyt ilman yrttiuutteita, kukkatippoja, Aurinkovoimaa..

Tästä jäin haaveilemaan:

Unelmien lomapaketti alkaen perjantaina klo 17 ja päättyen sunnuntaina klo 15
Sisältää: majoituksen 1-2 hengen huoneessa, 2x keittopäivällinen, 2x aamupala, 2x iltapäiväkahvit leivonnaisineen, 2x iltapala, yrttisauna sekä valinnaisen 68€ luontaishoidon.
250€ / hlö

Lomatunnelmia

2011-09-27T21:54:00.002+03:00

Kotona taas

2011-09-27T09:36:00.002+03:00

Frantsilassa

2011-09-16T21:20:00.001+03:00

Koulutuspäivä Hämeenkyrössä

2011-09-15T21:03:00.000+03:00

Pitää herätä ennen kukonlaulua, kun juna lähtee jo 7:30. Toivottavasti lipunmyynti sujuu ongelmitta, kun eilen tuli se VR:n lippu-uudistus. Luulisi tuohon aikaan.

Ananaksesta

2011-09-12T22:01:00.005+03:00

Löysin Centrum -kirppikseltä eurolla tällaisen Kasviskarnevaalit -keittokirjan, josta nyt kokkailimme ekan kerran. Teemana meillä ei oikeastaan ollut ananas, vaan tofu, sillä meillä oli kolme pakettia toissa päivänä vanhaksi mennyttä maustamatonta tofua jääkaapissa! Me ei niin noita parasta ennen -päiväyksiä säikytä, joten laitettiin puolitoista pakettia ylimpään reseptiin, puoli pakettia paistettiin soijakastikkeessa leivän päälle ja yksi paketti jäi vielä huomiselle.

Vähän jänskätti tuollainen timjami-ananas-yhdistelmä, mutta tosi hyvää se oli, vielä kun rouhi vähän suolaa päälle. Ihana makean, suolaisen ja tulisen yhdistelmä. Bataatti-perunauunivuoka näyttää aika erikoiselle, sillä meillä oli käytössä punaisia bataatteja. Ne on jotain eri lajiketta. Monkifood -blogissa oltiin niistä aika innostuneita. Joka tapauksessa ne värjäsivät koko vuoan ihan viininpunaiseksi. Fiksattiin reseptiä sen verran, että laitettiin appelsiinimehun tilalle ananasmehua, se kun olisi muuten jäänyt säilykeananaksista tarpeettomaksi. Hyvää oli sekin.

Jo näidenkin reseptien perusteella olen aika innostunut tästä "uudesta" (vm -98) keittokirjasta. Reseptit on lajiteltu alueen mukaan, järjestyksessä: Herkkuja Thaimaasta, Karibian alueelta, Japanista, Intiasta ja Välimeren alueelta. Ainakin meille, jotka ei niin hirveästi olla kokkailtu, kirja vaikuttaa oikein hyvältä. Kokeneemmalle konkarille siinä saattaisi olla liian perusreseptejä, kaikilta alueilta kun on otettu myös ne tunnetuimmat: falafel-pyörykät, kasvismoussaka, mangochutney..

Huomenna pitää sitten keksiä jotain siitä viimeisestä tofusta. Ja ensiviikolla onkin lomareissu tiedossa, joten sitä ennen pitää syödä jääkaappi tyhjäksi ja kaikki hedelmät pois pöydiltä, niin banaanikärpäset ei pääse mellastamaan.

Pitkästä aikaa Teijän Keittiössä

2011-09-11T19:00:00.000+03:00

Jyväskyläläinen vegaaniporukka Teijän Keittiössä kokkaa Lutakon kahvilassa jokaisen kuun ensimmäisenä sunnuntaina vegaaniruokaa, joka maksaa jälkiruokineen vähäiset neljä euroa. Tänään listalta löytyi pitsapaloja kahta vaihtoehtoa (pala per henkilö) ja perunasalaattia. Jälkkärinä kahvia tai teetä, jättimäinen mokkapala ja pieni suussasulava kookospala. Kaikki aivan ihania. Pitsassa jonka valitsin oli ainakin seitania, sipulia ja paprikaa ja paljon valkosipuliöljyä, jota sai itse lappaa pitsan päälle. Pitsa ja perunasalaatti kuulostaa ehkä oudolta yhdistelmältä, mutta hyvin ne sopi. Perunasalaatti oli sellaista herkullista itse tehtyä, jossa perunat ja suolakurkut on kunnon isoina palasina.

Kun ruokien aineksista iso osa on vielä luomua, hintalaatusuhde on kyllä kohdillaan. Mukavaa, että Jyväskylästä löytyy tällaistakin tarjontaa.

Iltakävelyllä

2011-09-08T16:13:00.000+03:00

Monen mutkan kautta

2011-09-07T18:25:00.001+03:00

Meille ei iltaisin paista aurinko, sillä ilta-aurinko paistaa toisella puolella taloa. Eteiseen ei aurinko paista mihinkään vuorokauden aikaan. Välillä ilta-auringon valo kuitenkin pääsee eteiseen asti ja silloin se on paistanut ensin vastapäisen talon seinään, jonka ikkunoista se on heijastunut meidän talon seinään ja meidän makkarin peiliin, josta se on heijastunut eteiseen.

Emme ole vieläkään saaneet aikaiseksi porata peiliä seinälle (eli pyytää iskää poraamaan), joten se on ollut lattialla kohta viisi vuotta.. Tuollaisiin asioihin vain tottuu ja sitten unohtaa, että ne ovat edelleen keskeneräisiä. Tietysti voisi kuvitella, että kun joka kerta lattioita pestessä joutuu nostamaan peiliä tieltä pois, se motivoisi hoitamaan asian kuntoon, mutta pyh; mañana mañana!

Mahtavaa palvelua Cafe Rennossa

2011-09-07T17:52:00.003+03:00

Keskustakuva viime keväältä.

Olen aiemminkin kehunut Forumissa sijaitsevan Cafe Rennon henkilökuntaa, mutta tänään taas yllätyin. Menimme sellaisille nopeille kahveille ja kyselin vähän leipomuksista, että löytyykö mitään vegaanista. Henkilökunta lueskeli jotain ainesosaluettelokansiota ja totesi, ettei löydy mitään, kun "kananmuna pilaa kaikki". Poikakaverille ostin sitten kahvin ja munkin, kun oli luvannut tarjota ja itselleni soijacappucinon, joka on tosi hyvä tuolla. Jonkin aikaa istuttuamme yksi ihanista myyjätytöistä tuli pullalautasen kanssa ja sanoi, että olivat vielä lueskelleet kansiota ja todenneet, että jotkut gluteenittomat vaihtoehdot ovat myös vegaanisia ja että saan sen pullan jos vain maistuu! Kyllä vain maistui ja erityisen hyvä mieli jäi tuollaisesta vaivannäöstä, ihan mahtavaa. :)

Kasvinakkipata

2011-09-05T19:28:00.000+03:00

Tänään teimme hirrveen hyvää nakkipataa, jonka resepti yksinkertaisuudessaan meni näin:

Kannelliseen uunipataan pilkotaan kaapista löytyviä juureksia, perunoita ja sipulia. Saa laittaa paljon. Meillä oli porkkanaa, bataattia, punajuurta ja lanttua. Oltaisiin laitettu vielä keräkaaliakin, mutta ei enää mahtunut.
Perään pilkotaan paketillinen Wheatyn Pikkupojan Nakkeja. (Epäilyttävä nimi, mutta hyviä nakkeja).
Kaadetaan sekaan kasvislientä ehkä kolme desiä ja pari laakerinlehteä. Me laitettiin nestettä reilu 4dl ja siinä oli aika paljon liikaa. Sen verran, että sitä tulee jokunen sentti padan pohjalle.
Päälle voi ripotella vielä vähän suolaa, jos tykkää suolaisesta ja rouhia mustapippuria. Punajuuri kannattaa jättää pois, jos ei tykkää kuvan keiton väristä.
Kansi päälle ja uuniin 150C reiluksi puoleksitoista tunniksi.

Ihanan tavallista kotiruokaa.

Plutonium 74 -Virgin Oil 2.9.

2011-09-05T18:59:00.002+03:00

Oli kyllä hieno keikka. Se vähän harmitti, että Lutakossa olisi ollut samaan aikaan Raappana ja Jukka Poika. Olisin valinnut joka tapauksessa Plutoniumin, sillä sen olen nähnyt viimeksi 2004, mutta ei nyt tarttis samaan aikaan olla, kun tuntuu ettei pitkään aikaa ole ollut mitään omaan makuun. Ei oikein ehdi samana iltana keikalle Helsinkiin ja Jyväskylään. Kamera oli mukana Helsingissä, mutta en sitten viitsinyt ottaa sitä keikalle mukaan. Onhan se aina vähän sellainen kiviriippa.

Toivottavasti Plutonium alkaa nyt keikkailla vähän enemmän, kun ovat tehneet muutaman uuden biisinkin.

Syksy

2011-09-01T10:00:00.001+03:00

Syyspuuro

2011-08-30T10:40:00.000+03:00

Uusimman Yhteishyvä-lehden mukana tuli sellainen ruokalehtinen, jossa oli Omenainen uuniohrapuuro. Tuli tosi hyvää, nyt aamupalalla söin loput. Vähän muokkasimme reseptiä, jonka jälkeen se meni näin:

2 kuutioitua omenaa
2dl rikottuja ohrasuurimoita
1l soijamaitoa (meillä oli makeuttamatonta)
1tl kanelia
vajaa tl kardemummaa
4 kokonaista neilikkaa
aitoa vaniljaa muutama sirottimen ravistus
3tl palmusokeria (joka on tummempaa ja maukkaampaa kuin täysruokosokeri)
ripaus suolaa
kookosöljyä vuoan voiteluun

Voidellaan vain vuoka ja sekoitetaan sinne kaikki ainekset ja laitetaan 175C -uuniin keskitasolle 1,5-2 tunniksi. Neilikoita kannattaa vielä harkita, sillä vaikka ne antavat ihanaa makua, valmiista puurosta ne pitäisi poimia pois. Puraisin epähuomiossa paria neilikkaa ja maku on todella voimakkaan pippurinen.

Ei mennyt ihan putkeen

2011-08-29T21:31:00.000+03:00

Avausmekanismi oli jotenkin hankala. Eikä ollut saksia.

Piti siis olla vaalea

Väri muistutti mämmiä

Punertava kastanjavaihe heti värjäämisen jälkeen. Olo oli vielä optimistinen.

Nimittäin hiustenvärjäys. Valitsin vaalean sävyn, joka osoittautui tummaksi, tai ainakin paljon tummemmaksi, mitä paketista olisi voinut päätellä. Vaikka K pour Karité onkin ensimmäinen hennaton luomuhiusväri, se tuntuu kuitenkin käyttäytyvän kuin henna. Väri oli ensin punertavan kastanja ja toisen kerran kun pesi, oranssisuus häipyi ja jäljelle jäi jokin outo, en tiedä, ruskeahko lopputulos. Plus osa kampaajan vaalentamista latvoista muuttui vähän sinertävän vihertäviksi. Että näin. Hyviä puolia tuotteessa oli tuoksu, koostumus (helppo levittää + riittoisa) ja 6-sävyllä oli lyhyt 45 minuutin vaikutusaika. Siihenpä ne sitten jäivätkin.
Nyt vähän jänskäilen miksikä väri muuttuu kuluessaan. Sen pitäisi olla kevytväri ja kulua pikkuhiljaa pois, ainakin nettisivuilla luvataan niin:

No radical transformation : this hair colouring allows you to take the plunge without taking any risks. It gradually fades with each shampoo without having altered the hair shaft.

Toivottavasti myös sinivihreän sävyt häviävät samalla.. Lauantaina oli kyllä niin hieno ilma, että hiusten värjääminen ulkosalla oli muuten hieno kokemus, samaten pihasaunassa istuminen väri päässä. Siinä oli sellaista maanläheistä fiilistä, harmi että lopputulos ei ihan vastannut odotuksia.

Madonna-nostalgiaa

2011-08-26T09:27:00.004+03:00

Innostuin eilen kuuntelemaan pitkästä aikaa vanhaa Madonnaa, True Blue- ja Like a Prayer -levyt yhteen pötköön. True Bluen joitain biisejä oli ajanhammas sen verran puraissut, että oli pakko hypätä yli. Tämä Dear Jessie ja Oh Father ovat jotenkin mystisen hyviä vieläkin.

Yhdistin viime viikolla meidän vanhan läppärin olkkarin vahvistimeen ja nyt sitten voimme kuunnella Groovesharkilta kaikkea randommusiikkia kunnon kaiuttimilla. Hankimme vasta vähän aikaa sitten langattoman modeemin, joka mahdollistaa tietokoneiden käytön ja pleikkarilla Fifan pelaamisen netissä (ei minun heiniä se) ilman johtojen kulkemista ristiin rastiin huoneesta toiseen.

Papumuhennos

2011-08-25T11:02:00.002+03:00

Kaverini Anni, joka on oikea kodinhengetär, oli tehnyt ihanaa papumuhennosta, jonka reseptiä kokeilimme eilen. Muuten onnistui aika lailla hyvin, mutta papuja olisi pitänyt keittää vielä pidempään. Annin papumuhennoksesta ihanaa teki se, että pavut olivat ihan pehmeitä, niin kuin herneet hernekeitossa. Keitimme papuja onneksi tuplamäärän ja laitoimme puolet pakkaseen, joten seuraava satsi on nopea tehdä, keittää sitten vaan vielä pidempään. Sen verran muokkasimme reseptiä, että lisäsimme valmiiseen ruokaan vähän kanelia, joka sopii hyvin tomaattisiin juttuihin.

Ohje kuuluu näin:

250g kuivattuja papuja (mitä tahansa, meillä oli kidney- ja härkäpapuja)
3 sipulia
3 valkosipulinkynttä
puolikas chili
1tl kaakaota (meillä oli raakakaakaojauhetta)
2 laakerinlehteä
1tl korianterin siemeniä
1tl jeeraa
(0,5-1tl kanelia)
suolaa & pippuria
loraus ketsuppia
1tlk tomaattimurskaa

liota papuja yön yli. Huuhtele ja keitä n.1h, silleen että pavut alkavat kunnolla halkeilla. Härkäpavut piti ensin ryöpätä, eli keittää 10min ja vaihtaa uusi keitinvesi tämän jälkeen.
Lohko sipuli (osa pieneksi, osa isoksi) ja valkosipuli. Kuullota pannulla öljyssä kunnes pehmeitä. Jauha korianteri ja jeera ja lisää pannuun kaikki mausteet. Kuullota vielä hetki.
Lisää ketsuppi, tomaattimurska ja pavut ja anna hautua 1-1,5h.

Me teimme ohjeen tuplana, eli kaikki x 2. Annos oli niin iso, ettei se millään olisi mahtunut paistinpannulle, joten sekoitimme kaikki ainekset lopuksi papukattilassa.

Meille useinkin käy niin, että alamme tekemään jotain ruokaa ja huomaamme puolessa välissä, että jokin aines puuttuu. Tällä kertaa se oli tomaattimurska, jota tupla-annokseen olisi tarvinnut kaksi purkkia. Hätätapauksessa mausteet voi usein korvata toisilla mausteilla, valkosipulin jauheella ja bataatin vaikka porkkanalla, mutta tomaattimurskaa piti lähteä hakemaan kaupasta. Meidän lähikaupat ovat joko Shell Veturi tai sitten Kolmikulman S-market, kellonajasta riippuen. Tällä kertaa suuntasin S-marketiin ja manailin säilykehyllyllä, että "täälläkään ei kyllä ole ikinä mitään luomua", kun silmääni osui Bioitalia -merkkinen luomutomaattimurska, reilun euron hintainen. Mukava yllätys. Muitakin vaihtoehtoja siis on kuin Pirkan luomutomaattimurska.

100% luonnonmukainen hiusväri

2011-08-23T20:03:00.000+03:00

Ajattelin kokeilla uutta K pour Karité -hiusväriä, joka on kuulemma ensimmäinen täysin luonnonmukainen hennaton kevytväri. Minun on ollut tarkoitus laittaa sitä jo monena iltana, mutta ongelma on ollut se, että pakkauksen ohjeen mukaan väriin pitää sekoittaa lähdevettä ja en ole ikinä muistanut ostaa. Tässä ei ihan lähellä lähteitäkään ole.

Vaikka veden sekoittaminen väriin kuulostaa ihan hennaamiselta, tuubista päätellen väri ei vaikuttaisi olevan jauhemaista. Paketista löytyy lisäksi yksi muovihanska (katsoin sängyn allekin, ettei toinen tippunut vahingossa sinne, mutta ei, paketissa oli vain yksi), hoitoaine sekä suihkumyssy. Suihkumyssyn tarkoitus on säilyttää hiuksissa riittävä lämpö ja kosteus, että väri tarttuu.

Vaikutusajat vaihtelevat suuresti, viidestätoista minuutista kolmeen tuntiin! Mitä tummempi väri, sitä pidempi vaikutusaika.

Ravintolapäivä

2011-08-23T10:28:00.002+03:00

Vähänkö harmitti, kun kuulin ravintolapäivästä vasta sunnuntaina iltapäivällä, kun ravintolapäivä oli jo ehtoopuolella. Ja illalla harmitti vielä lisää, kun huomasin, että ravintolapäivää oli vietetty myös Jyväskylässä! Keskisuomalaisessakin oli koko sivun juttu. Hitsi! Vaasankadun bulgarialainen ravintola vaikutti ihanalta (kuvan perusteella myös asunto), hauska idea myös oli Kortepohjan grillikatospurilaisbaari sekä noutoruokatarjoilu katutason asunnon parvekkeelta.

Hienoja kuvia Jyväskylän ravintolapäivästä löytyi keskisuomalaisen sivuilta.

Aina tulee hyvä mieli

2011-08-20T20:59:00.000+03:00

Mmm.. Red Free

2011-08-18T20:06:00.000+03:00

Ekoloon tuli tänään tällaisia. Maistuvat vähän tavallisen kaupan omenan ja suomalaisen kotiomenan yhdistelmältä. Ei niin kirpeitä kuin Granny Smithit, mutta sinnepäin.

Perjantaina

2011-08-18T10:01:00.000+03:00

Eiköhän se ihan katsomisen arvoinen ole, 8 pistettä IMDb:ssä on ainakin aika hyvin.

Nepalilainen

2011-08-11T21:17:00.003+03:00

Aina kun jyväskylään tulee uusi ravintola, se muistuttaa jotain joka meillä jo on. Se on tosi tylsää. Nyt Hannikaisenkadulle on tullut uusi nepalilainen ravintola Nagarkot, jonka ruoka maistuu samalle kuin Shalimarissa. Eli hyvälle kuitenkin, mutta samalle. Nagarkotia ennen taisi tulla se Gringos Locos, joka on samanlainen kuin Amarillo ja Pancho Villa. Harald on ehkä erilainen, mutta niiden listalla oli kaksi kasvisruokaa. Banthai on ihana, mutta Viitaniemessä tulee harvoin käytyä, enkä niin tykkää tilata kotiin. Se Banthai Deli keskustassa oli vähän pettymys, kun niillä ei silleen ole listaruokia, kun ovat panostaneet lähinnä seisovaan pöytään, joka oli pääasiassa broileria eri kastikkeissa.

Joskus vuosia sitten täällä oli yläkaupungissa joku libanonilainen ravintola, joka oikeasti oli erilainen kuin muut. Harmittaa, kun ehdin käydä siellä vain paristi ennen kuin se häipyi. Söin ensimmäiset falafelit siellä, enkä oikein osannut arvostaa niitä silleen miten ne olisivat ansainneet, kun juustokumina maistui vielä silloin niin oudolta. Toista se olisi nyt. Falafelit olivat jättimäisiä ja niiden kanssa tuli iso kupillinen hummusta (kuvassa) ja nan-tyyppistä leipää.

Kebab Housessa on todella hyvät pitsat (mun lemppari: pesto, sipuli, oliivi, tomaatti), mutta falafelit eivät ole mistään kotoisin, aivan hirveitä. Ihan siis liioittelematta, viimeksi maistui samalta kuin perunamuusiin olisi laitettu maissia, pyöritelty palloiksi ja paistettu rasvassa. Eihän falafeliin kuulu mikään maissi! Jeeraa ei ollut käytetty ollenkaan ja sehän sen maun tekee. Pitsat ovat kuitenkin siis tosi hyviä.

Ehkä me jyväskyläläiset sitten ollaan vähän sellaista Rosso-porukkaa, että täällä ei tuollaiset libanonilaiset tai mitkään sushi-ravintolat pärjää. Useammin saisi tulla kuitenkin yrittäjiä, jos me vaikka oltaisiinkin vähän sivistytty ja innostuttaisiin muustakin kuin Amarillon burgereista.

Parempi myöhään..

2011-08-08T22:07:00.001+03:00

Vieraissa on se hyvä puoli, että heitä varten tulee siivottua. Ikkunatkin pestiin. Ne oli kyllä tarkoitus pestä jo keväällä, "kunhan hiekoitushiekat on harjattu"..

Niilo

2011-08-08T21:59:00.002+03:00

Menipä viikko nopeasti

2011-08-08T11:20:00.001+03:00

Kaikenlaista tulikin tehtyä, mm. vaellettua sateessa Saarijärven Pyhä-Häkin kanssallispuistossa. Oli kyllä hienoa vanhaa metsää, vaikka puita enemmän meitä kiinnostivat mustikat, joita oli hirveästi. Ja ihan turhaan muutenkin jännitimme vieraiden viihtymistä, he olivat ihan ihmeissään jo pelkästään Jyväsjärven ympäri kiertävästä lenkistä. Vicenzassa on kuulemma erittäin vaikeaa lähteä lenkille, kun autoja ja rakennuksia on niin paljon. Koko ajan pitää olla skarppina, ettei jää jossain kadun kulmassa auton alle.

Suunnittelimme ensi vuonna menevämme porukalla Roomaan kesällä ja Lappiin talvella. Saapa nähdä, olisi kyllä huikeaa, jos onnistuisi.

Bassano del grappa

2011-07-30T21:29:00.000+03:00

Grapan kotikaupunki Bassano del Grappa Italian lämpimässä yössä syyskuussa 2010.

Vieraita Vicenzasta

2011-07-29T23:02:00.001+03:00

Ensi viikolla saamme vieraita Vicenzasta. Mitähän heille näyttäisimme, kun heillä oli näyttää meille upean Vicenzan lisäksi Leonardo da Vincin kotikaupunki Vinci, Firenze, Padova sekä Venetsia.
Ainakin aiomme käydä Saarijärvellä. :D

Vinci

Venetsia

Padova, Sant' Antonio

Firenzen kattojen yllä.

Ihania viinirypäleitä suoraan köynnöksestä. Tuli muuten viinirypälekiintiö vähäksi aikaa täyteen.

Salaattia

2011-07-29T10:28:00.005+03:00

Kuvassa viimeinen lautasellinen, johon on jäänyt paljon tofua ja vähän salaattia

"Raakoja" oliiveja ei ole kuumennettu yli 40C kuivatusprosessin aikana

En ole paljon päässyt viime aikoina (olemattomilla) kokkailuillani kehuskelemaan, mutta eilen tein aika hyvää salaattia. Siihen tuli:

tammenlehtisalaattia
herneenversoja
kurkkua, tomaattia, paprikaa
marinoitua tofua
raakoja kuivattuja oliiveja
makadamia -pähkinöitä

Makadamia-pähkinöitä oli ikuisuudelta tuntuvan tauon jälkeen tullut taas Ekoloon ja mietoina ja rasvaisina pähkinöinä ne sopivat mielestäni hyvin salaattiin. Niitä olisi tietenkin voinut vähän pieniä, kun näyttivät sellaisilta pariisiin perunoilta.

Ekaan annokseen laitoin yhtä uutta Baltic -salaatinkastiketta, joka oli hyvää, mutta liian voimakasta tähän salaattiin, jossa oli jo suolaista tofua ja oliiveja.

Toiseen annokseen laitoin valmista oliiviöljy-balsamiviinietikka -salaattisekoitusta, joka sekin maistui jotenkin liian voimakkaalle.

Pelkkä oliiviöljy oli lopulta parasta salaatinkastiketta.

Iltahämyä Kokemäellä

2011-07-27T08:51:00.001+03:00

Ei osaa päättää..

2011-07-26T22:10:00.003+03:00

..miten nämä asetukset olisivat hyvin. Nyt ne saavat olla toistaiseksi näin.
Pakko poistua koneelta ennen kuin tulee päänsärky ja ahdistus.

Oikea kesäkaara

2011-07-26T20:58:00.003+03:00

Tänään pääsin tällaisen kyytiin, kun kaveri haki kahville. Melkoisen upeaa kyytiä olikin.

Mäntässä

2011-07-25T12:36:00.001+03:00

Aina kun lähtee asuntoautoilemaan, tekisi mieli (varmuuden vuoksi) yöpyä jossain hyväksi todetussa paikassa, vaikka upeita paikkoja on lukemattomia. Meinattiin jäädä Virroille yöksi, kun "siellä oli silloin se ihana biitsi", mutta ajettiinkin sitten Mänttään ja löydettiin tällainen uusi ihana biitsi. Mahtavaa oli käydä uimassa ennen nukkumaan menoa ja aamulla ennen lähtöä. Ilma oli sen verran sateinen, ettei muita paljon näkynyt.

Voi Amy

2011-07-24T00:57:00.002+03:00

Fudgekoju Pori Jazzeilta

2011-07-22T10:15:00.000+03:00

Herkut kerättiin pussiin ja punnittiin kassalla. Aika hankala oli valita, kun ei yhtään tiennyt ja ne oli kaikki aika isoja könttejä. Muutama superherkku onnistuttiin kuitenkin ottamaan.

Ensi vuonna uudestaan

2011-07-19T10:53:00.002+03:00

Kuumailmapallosta vilkuttivat meille.

Porukkaa oli hirveästi.

Siellä se Elton oli. Ja soitti Benny and the Jetsin, kuten toivoinkin.

Ensi vuonna siis uudestaan, mutta muutamin poikkeuksin. Ensinnäkin hirveästi eväitä mukaan. Festivaalialueellehan saa viedä ihan mitä vaan, mikä oli tällaiselle nuorisofestareihin tottuneelle yllätys. Ja festarialueelta ei saa poistua kesken kaiken. Eli kunnon koko päivän piknikvarustus mukaan. En edes kehtaa kertoa mitä meillä oli mukana.. Pähkinöitä, banaani, omena ja nakki. :D Meidän piti hakea jotain matkalta, mutta se sitten jäi. Olihan festarialueellakin syötävää ja juotavaa, mutta tietysti festarihinnoilla; hedelmäannos (=muutama hedelmä pilkottuna) maksoi 10€. Schweppes kuitenkin jakoi ilmaista limsaa ja vesipisteitä oli. Ja törmättiin lisäksi kavereihin, jotka olivat varustautuneet meidänkin edestä ja avokätisesti tarjosivat meillekin kylmälaukkunsa antimia.

Toisekseen mukaan olisi pitänyt ottaa jotain ajanvietettä, vaikka lukemista. Kaikkia artisteja ei välttämättä jaksa kuunnella niin intensiivisesti ja artistien välissä on aina jonkin verran taukoa. Aika monilla näkyi mukana lehtiä tai kirjoja.

Ja auton olisi voinut tuoda tosi paljon lähemmäksi, sillä autoja ei niin hirveästi ollut, kuin mitä olin ajatellut. Eipä tainnut olla ajokuntoisiakaan.

Oikein mukava fiilis jäi. Ensi kerralla voisi katsoa paikan vaikka vähän kauempaakin lavasta, ellei esiintymässä ole joku "pakko nähdä". Voisi olla vähän väljempää, eikä tarvitsisi korvatulppia pitää.

Lauantaina

2011-07-14T21:08:00.000+03:00

Toivottavasti kuullaan tämä.

Kirpparireissulla Lapualla

2011-07-14T20:26:00.001+03:00

Kirppareita Lapualla kyllä riitti, mutta mitään erityistä ei tarttunut matkaan, lukuunottamatta muutamia Arabian leipälautasia ja tasseja. Mahtava rokokoo-tyylinen sohvakalusto olisi ollut, vaaleaa beigeä samettia, kolmen hengen sohva ja kaksi nojatuolia 295€.. Kaksioon vaan ei kertakaikkiaan mahdu kolmatta sohvaa, vaikka olisi kuinka ihana ja halpa. Eikä niitä kyllä asuntoautoonkaan olisi saanut tungettua. Vähän jäi silti kaihertamaan.

Upea camping-alue löydettiin, kun kyseltiin neuvoja paikallisilta. 19€/ yö kahdelta hengeltä. Alue oli Lapuan keskustan tuntumassa upean joen vieressä. Joen keskelläkin yletti vielä jalat pohjaan. Tai pää pintaan. Oli ihana seistä keskellä virtausta, kun oli tosi kuuma päivä.

Kahvila Aarlassa oli maukkaat munkit ja puhelias paikallinen asukas (kuvassa). Kertoi entisestä naapurin miehestä, joka tappoi poikansa 50-luvulla, kun tämä ei maksanut "syytinkejä". Oltiin vaan, että mitähän syytinkejä. "Kaksi vuotta kerkesi olla vankilassa, ennen kuin kuoli".
Olihan se tarina keskellä kesäpäivää kahvilan terassilla.

Sama ihana joki meni keskustan läpi. Kyseltiin ihmisiltä uimarannan perään. Joku lampi olisi kuulemma ollut, mutta siellä ei kukaan paikallinen käynyt, kun sieltä sai "syyhyn". "Lokit on paskonu sen täyteen" tiesivät vanhemmat miehet huoltoasemalla. Skipattiin se sitten suosiolla.

Harjun kesäkahvila

2011-07-06T22:14:00.000+03:00

Kävimme tänään kahvilla Harjun juurella olevassa Tiimiakatemian kesäkahvilassa. Oli mukava ilma, kahvihammasta kolotti ja muistelimme nähneemme kyltin joskus viikko pari sitten Harjun ohi pyöräillessämme.

Kahvilassa oli ihanaa vohvelia ja mukavan erilainen ympäristö taivasalla ja maalattialla. Kahvikin oli hyvää. Jokin ei kuitenkaan iskenyt. Ehkä se oli se, että Tiimiakatemian opiskelijoita (henkilökuntaa?) oli hengaamassa kahvilalla enemmän kuin asiakkaita ja heidän kovaääninen keskustelu sai olon asiakkaana tuntumaan vähän ulkopuoliselta. Niin kuin olisi mennyt jonnekin inside-kekkereille. No, henkilökunta oli tosi nuorta, joten se mennee sen piikkiin. Kiva idea silti, enemmän pitäisi olla tällaisia. Kahvilan vieressä ollut "koirabaari" (=kaksi vesikuppia ja kyltti, jossa koira tuoppi kädessä) oli sympaattinen, harmi kun en tajunnut ottaa kuvaa.

Lomaa odotellessa

2011-07-05T11:16:00.001+03:00

Vielä puolitoista viikkoa. Loma ei tosin kestä kuin kaksi viikkoa, mutta on se aina tyhjää parempi.

Viime aikoina on blogin päivitys jäänyt vähän retuperälle. Kesällä ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä (blogaamisen arvoista), eli ollaan käyty töissä ja vapaa-ajalla säästä riippuen grillattu, istuttu puistossa tai rannalla tai sitten oltu kotona. Ja aina ei jaksa raahata kameraa mukana, kun se on tuollainen puntti ja pääasiassa polkupyörällä kuljetaan. Viimeaikoina minulla ei ole edes ollut omaa pyörää vaan olen istunut tarakalla. Tai tuolla pihalla se minunkin pyörä on, mutta siitä on (tällä kertaa) ketjut poikki. Seuraavana hankintalistalla onkin laadukas pyörä. Jos kerrankin vähän satsaisi, niin ei tarvitsisi ostaa kahden vuoden välein uutta.

Vähän mielessä häämöttäisi perinteinen kirpparireissu, jolloin lainataan porukoilta asuntoauto ja lähdetään kiertämään pikkukylien kirppareita. Ensi viikonloppuakin jo vähän harkitsin. Viikonloppu on vaan siitä vähän hankala, että perjantainana iltapäivästä kun lähtee, kirpparit ovat jo kiinni kun perille pääsee ja sunnuntaina ne ovat taas kiinni. Siinä on melkein se lauantai vaan aikaa. Pitää miettiä.

Sitä seuraavana viikonloppuna olisikin sitten Pori Jazz! Onhan se nyt edes kerran nähtävä kerta joulupukki toi liputkin. Ja sieltä sitten pitää ottaa kuvia, varmaan se ihmispaljous itsessään on jo näky. Huh, saakohan sinne edes autoa parkkiin minnekään?

Riisimaitoa ja mustikkaa

2011-06-30T21:45:00.000+03:00

Bonvitan uudessa riisimaitosuklaassa on seassa kokonaisia kuivattuja mustikoita ja ne oikeasti maistuvat. Tumman suklaan ystävän makuun ehkä vähän liian makea yhdistelmä. Itse kuitenkin tykkäsin.

Naavaa

2011-06-28T20:48:00.000+03:00

Hääpäivänä oli kuin olikin nätti ilma

2011-06-21T21:51:00.000+03:00

Laukaan kirkko on upea.

Halusin kukan, vaikka kaveri sanoi, että ne on "niiin out".

Ihana kesäkimppu. Jyväskeskuksen kukkatäti teki.

Olisi ollut niin paljon parempiakin kuvia, mutta kaikissa näkyi joku hääparin sukulainen, joka ei välttämättä halua kuvaansa julkaistuksi. Ja siitä minun mekosta ei ollut yhtään kuvaa, kaikki olivat jotain metrin päästä otettuja naamakuvia. Jonkun muun kamerassa voipi olla, pitää kysellä.

H-hetki lähestyy

2011-06-17T10:32:00.006+03:00

Huomenna on sitten ne kaverin häät. Vielä viimeinen siivous, sillä morsian tulossa meille häitä edeltäväksi yöksi. Toivottavasti peti eteisessä kelpaa. Hääpari majoittuu häiden ajan Laukaaseen, mutta koska meikki ja kampaus ovat Lutakossa kauneusstudio Chillissä, meiltä on kätevin lähteä. Ja onhan paljon romanttisempaa tavata tulevan aviomiehen kanssa vasta kirkossa.. Tänä iltana, jahka pääsen töistä, haemme vielä pari kukkaa huomista kampaajaa varten, sitten alkaa olla kaikki valmista. Morsiamen kohdalla siis, meillä taas alkaa silitysralli, kun mekko, neuletakki ja kauluspaita pitää silittää.

En yleensä hirveästi stressaa tällaisia asioita. Olin jo hyvissä ajoin päättänyt minkä mekon laitan ja minkä neuletakin sen kanssa. Eilen sitten ajattelin niitä kuitenkin sovittaa. Vaikka mekko oli viime kesänä aivan ihana, niin nyt se ei jotenkin lähtenyt yhtään. Eikä suunniteltu neuletakkikaan ollut ollenkaan oikeaa sävyä. No, päätin etten kuitenkaan lähde ostamaan mitään viimehetken paniikkimekkoa (niitä aina käyttää sen yhden kerran), vaan kaivan kaapista jotain. Löysinkin sieltä sellaisen pitkän (maahan asti) kesämekon, jonka tilasin joskus kun oli vielä lumet maassa, siinä oli vielä hintalappukin kiinni. Se oli sitten oikein nätti ja siihen sopii se neuletakkikin.

Laitan myöhemmin kuvia, jos tulee joitain hyviä.

Kylässä Kokemäellä

2011-06-16T21:29:00.000+03:00

Joidenkin ihmisten kanssa on ihmeellisen helppo olla. Se vain tulee jotenkin luonnostaan, vaikka ei olla montaa kertaa nähty.

Tyyntä

2011-06-14T21:29:00.000+03:00

Uutta Yonaa

2011-06-08T23:09:00.003+03:00

En malttaisi odottaa, että saan Yonan uuden levyn käsiini! Ehkä tulevana perjantaina aamuvuoron jälkeen..

Kannen lumikuningatar-look ei mene oikein hyvin yksiin julkaisuajankohdan kanssa.

Kylmä kurkkukeitto

2011-06-07T21:59:00.001+03:00

Huh, onpas aika vierähtänyt. Helle on vienyt mehut ja kaikenlaista ajateltavaa on ollut. Kaverin polttarit piti järjestää viikon varoitusajalla ja siinä sitten olikin miettimistä. Kaikki meni onneksi aika lailla putkeen ja polttaripäivä oli oikein mukava. Puolentoista tunnin melominen vastatuulessa meinasi kyllä ottaa koville. Aurinkovoidekin jäi, kun tuntui "ettei se aurinko nyt niin voimakas ole". Oli se.

Kun kotona alkaa olla taas niin lämmin, että kookosöljy on juoksevaa (kookosöljy muuttuu nestemäiseksi +25C:ssa) ja töissäkin on +28C, olen ihastunut tällaiseen kylmään kurkkukeittoon. Aivan ihanaa tuoreen ruisleivän kanssa.

keskikokoisia perunoita 7-8
1-2 kurkkua
ruukku ruohosipulia
puoli ruukkua persiljaa
ruukku tilliä
500g -purkki maustamatonta soijajugurttia
puolitoista soijajugu-purkillista kylmää vettä
suolaa jonkin verran
pari tl sokeria tai reilu rkl agave-siirappia

Keitä perunat, kuori ne ja muussaa haarukalla. Lisää joukkoon pieniksi pilkottu kurkku, yrtit, suola ja sokeri. Sekoita ja lisää jogurtti ja vesi, vettä vähän fiiliksen mukaan. Saa jäädä aika paksuksi.

Valoisa ilta

2011-05-30T20:04:00.001+03:00

Harmaana sunnuntaina..

2011-05-29T21:13:00.000+03:00

..syötiin perunapapukeittoa, maattiin sohvalla ja katsottiin haidokumenttia. Ei ole maagisempia otuksia kuin valkohait.

Jo Stance Jyväskylässä 12.7.

2011-05-29T11:43:00.000+03:00

Päärynät ovatkin hyviä

2011-05-26T20:06:00.001+03:00

Ekoloon tuli tällaisia ihania punaisia päärynöitä, kun tavalliset olivat tukusta loppu. En yleensä tykkää päärynöistä, enkä ole syönyt niitä varmaan kymmeneen vuoteen. Päätin kuitenkin nyt maistaa, sillä halusin tietää ovatko ne raakoja, kun ne olivat tullessaan aivan kivikovia, eivätkä pehmenneet viikonkaan jälkeen.

Päärynät eivät olleet siis raakoja vaan aivan ihanan makuisia, ostin niitä kotiin jo kolmatta kertaa tänään. Tämä päärynälajike on ilmeisesti vain kovempi kuin se tavallinen, vihertävä ja ällömakea lajike.

Laajavuoren päällä

2011-05-23T11:58:00.000+03:00

Boromirin paluu

2011-05-20T23:38:00.000+03:00

Game of Thrones. HBO:n mahtava fantasiasarja, joka kannattaa etsiä käsiinsä. Canal+ näyttää jaksot lähes reaaliajassa, sillä jenkeissäkään ei ole tullut ulos vasta kuin viisi jaksoa.

Kotimatkalta

2011-05-20T21:23:00.001+03:00

Sohwissa oli uusi ruokalista. Vegaaniburger oli ihan okei, vaikka soijapihvi olisi kaivannut suolaa.
Burgerin halventunut 8.80€:n hinta vähän hämää, sillä ranskalaiset ostetaan nykyään erikseen (2.50€), joten kokonaishinta on noussut aika paljon aiemmasta 9.90€:sta.

Nam, mikä mysli

2011-05-17T20:03:00.002+03:00

Yhdessä vaiheessa söin aina töissä mysliä ruokatauolla, mysliä ja soijamaitoa. Varmaan pari vuotta. Mysli on helppoa, hyvää ja täyttävää. Vieläkin mysli maistuu, mutta nyt viime aikoina on ollut avokadokausi. Avokadoa joko pelkiltään tai leivän päällä. Avokadoa edelsi hapankaalikausi.

Maistoin viikko pari sitten Alaran uutta maca -mysliä ja vitsi miten hyvää se on, ihania taatelin palasia seassa, niiden ainaisten rusinoiden sijasta. Superherkullista jonkun vähän makeutetun maidon kanssa (perusalpron tai riisimaidon).

Maca -juuresta jauhetun jauheen kerrotaan auttavan aikamoiseen joukkoon erilaisia vaivoja, kuten:

- Anemia
- Krooninen väsymys
- Masennus
- Seksuaalinen haluttomuus
- Aliravitsemus
- Kuukautishäiriöt ja menopaussi
- Heikko muisti
- Vatsasyöpä
- Huono vastustuskyky
- Stressi
- Kilpirauhasvaivat
- Uniongelmat
- Verenpaine ja kohonnut kolesteroli
- Tuberkuloosi

Tiedä siitä sitten. Maca ei pelkiltään ole mitään erityistä herkkua, toisaalta ei niin pahaakaan kuin esimerkiksi spiruliina tai msm (aivan hirveää), joten mausta päätellen sitä ei ole kovin paljon mysliin laitettu. Macan tuoksun kyllä erottaa kun paketin avaa. Tuoteselosteessa sanotaan myslissä olevan hot granola -sekoitusta 12%, josta macaa 29%, eli macaa koko myslissä, hmm.. 3,5%? Niin kai.

Fenkoliape

2011-05-16T18:50:00.001+03:00

Jääkaapissa lojui fenkoli, joka oli viittä vaille menossa huonoksi. Olin sitä vähän vältellyt, sillä en todellakaan tiedä lonkalta yhtäkään fenkolireseptiä, enkä edes tiennyt mille se maistuu. Netistä googlailin reseptejä, joihin saattaisi löytyä aineksia.

Päädyin tähän fenkoli-maissikeittoon. Kesäkurpitsaa ei ollut, mutta ajattelin ettei se haittaa, kun ei se paljon millekään maistu. Laitoin tilalle palan bataattia. Kirvelin ja basilikan skippasimme myös.

Lopputulos oli yllättävän hyvä, herkullinen. Veikkaan, että kunnia kuuluu Bionan ihanan makeille maisseille, jotka sopivat suolaisen kasvisliemen kanssa tosi hyvin.

Fenkoli oli aika jännän makuista, keitettynä hyvin mietoa, mutta raakana tuoksui aika voimakkaasti sellerille ja anikselle.

Hyviä uutisia

2011-05-11T10:49:00.000+03:00

57-vuotias brittiläinen sirkusnorsu, jonka pahoinpitelystä uutisoitiin laajasti maaliskuussa, on eläinsuojeluliitto Animalian mukaan päässyt viettämään eläkepäiviään Longleat -safaripuistoon. Netistä löytyneiden tietojen mukaan norsu pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa jo huhtikuun alussa.

Kesäjuttuja

2011-05-10T20:39:00.002+03:00

Bionade -limsa maistuu kuivan siiderin ystäville alkoholittomana vaihtoehtona. Neljä eri makua: yrtti, appelsiini-inkivääri, litsi ja mustaselja. Lempparini on yrtti, joka maistuu aikalailla sokerittomalle simalle. Mitään varsinaista yrtin makua en siinä kyllä huomaa.

Wheatyn kasvisnakit on niiin hyviä. Varsinkin La Rossat. Ne on parhaita lämmittämättä ja salaatin kanssa.

Kissikin oli grillaamassa.

Kitchen Joylta kasvisateria

2011-05-08T18:46:00.002+03:00

Kaupoista on jo useamman vuoden löytynyt Kitchen Joyn kanaruokia erimakuisilla kastikkeilla. Viimeksi kun kävin S-marketissa, osui silmiini Kitchen Joyn kasvisruoka, Punacurrykasviksia jasmiiniriisillä. En tiedä kuinka kauan sitä on ollut myynnissä, paketitkin olivat muuttuneet viime näkemästä.

Tosi maukas ja tulinen, nenä alkoi oikein vuotaa. Aika aito thaimaalainen fiilis. Ja suht vähän lisäaineita tuollaiseksi valmisateriaksi. Hintaa taisi olla 3.50€.

Vihdoinkin raakasuklaata!

2011-05-06T21:11:00.002+03:00

Eilen teimme ensimmäisen kerran raakasuklaata. Olen kuullut hössötettävän siitä ainakin jo vuoden verran, mutta nyt vasta ryhdyimme tuumasta toimeen. Syy oli ehkä se, että olen enemmän sipsi- kuin suklaaihmisiä.

Yllä olevalla reseptin mukaan teimme, muutamia mokia lukuunottamatta.

Raakasuklaa on suklaata, joka valmistetaan vain puhtaista, alkuperäisistä ja prosessoimattomista raaka-aineita. Raakasuklaan valmistamisessa raaka-aineita ei missään vaiheessa kuumenneta. Näin suklaassa on jäljellä myös suuri määrä arvokkaita ainesosia mm. entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka yleensä tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.

www.raakasuklaa.com

Epäilimme tulisiko yhdestä Cocovin kaakaovoipussista neljää desiä, mutta tulihan siitä, sillä raastettu kaakaovoi on paljon ilmavampaa kuin kaakavoi kiinteänä könttinä.

Ohjeen mukaisesti laitoimme lämmintä (ei kuumaa) vettä kattilaan ja pienempi purkki, jossa kaakaovoi, kookosöljy ja hunaja (ja vahingossa myös kaakaojauhe), sinne sisään.

Aito vanilja on ihan erimakuista kuin teollisuusvanilja, se ei maistu lainkaan niin voimakkaalle. Ainakaan minä en ole saanut sillä kovinkaan voimakkaan vaniljaista makua aikaan. Silti suosittelen enemmin aitoa. Se sopii myös vaikka rooibos-teen maustamiseen, jos ei tykkää valmiista sekoituksista.

Kaakaovoin sulatuksen jälkeen sekaan kaakaojauhe, jauhetut pähkinät, vaniljajauhe ja gojimarjat.

Meillä ei ollut jääpalamuotteja, joten heitimme köntin leivinpaperille, taitoimme sen myös suklaan päälle ja kaulimme se litteäksi. Koitimme painella veitsellä suklaaseen sellaiset katkaisu-urat, mutta ne eivät eivät oikein pysyneet.

Sitten lätty pakkaseen ja tältä se näytti kun se tuli sieltä. Vaaleat läntit ovat kaakaovoita, joka ei ole kunnolla sekoittunut.

Hyvää tuli, vaikka tykkäisin itse vähän voimakkaamman makuisesta. Ensi kerralla voisi lisätä kaakaonibsejä (=kaakaorouhetta) sekaan. En myöskään ole mikään erityinen goji-fani, vaan enemmin kokeilisin vaikka jauhettuja mulperimarjoja.